"It's the most wonderful time of the year.."

.. ja nyt en puhu joulusta :D

Käsitöiden lisäksi rakastan kevättä, kukkia, kasveja ja puutarhailua yli kaiken. Olen laiska tarhuri, innostun helposti, kylvän liikaa siemeniä, tuhlaan rahani kukkasipuleihin syksyisin, siemeniin ja taimiin keväisin. Tyylini on puhdasta kaaosta, ja taistelu rikkaruohoja vastaan ikuista. Kesäillat istun pihalla tuijottelemassa kasvejani, kyttään kylmiä öitä, ja lomamatkoilla kaipaan kasvieni perään kotiin! Kameran muistikortti on aina täynnä kukkakuvia niin omalta pihalta kuin muidenkin puutarhoista.

Haaveilen jonkin asteisesta omavaraisuudesta tai edes täydellisestä potagerista, ja menin vuosi sitten hankkimaan itselleni aarin kokoisen viljelypalstan - ihan kuin oman pihan marjapensaat, viljelylaatikot ja kasvikaappi ei olisi tarpeeksi!

Ja nyt se aurinko taas paistaa ja vaikka kuumetta pukkaa ja kurkku on kuin hiekkapaperia, niin koko lauantai meni ihan pihalla. Kirjaimellisesti.

Tänä vuonna en voinut kiireiden ja pidempien matkojen vuoksi kylvää siemeniä juurikaan, tosin vieläkin ehtii hyvin esikasvattaa kasvimaan kakaroita ja kukkiakin. Yleensä olen kylvänyt kaikki tomaattini, chilini ja papuni sekä kesäkurpitsat ja satunnaiset yrtit itse siemenistä. Nyt kuitenkin päädyin hankkimaan taimina yllämainitut, papuja lukuunottamatta. Muutoin olen suosinut vanhaa - olen melkoinen kasvatustarvikkeidean hoardaaja - puhdasta taimimultaa lukuunottamatta purkit, kasvatusalustat ja astiat ovat kaikki vanhoja.

Pesu pitää pöpöt loitolla

Purkkien lisäksi myös jo kukkineet sipulikukat kierrätetään: annetaan kuivua,
istutetaan takaisin maahan (tai astiaan) ja odotetaan talven yli. Toimii!

Pesulassa ruuhkaa, onneksi aurinko kuivattaa.
(Ylänurkassa viime keväänä kaupasta ostetut narsissit, jotka kuivatin; kohta pukkaa kukkaa!)

Aarrepurkkeja löytyy joka lähtöön, toisissa on nappeja, toisissa siemeniä!

Saksan tuliaiset pääsee käyttöön tänä keväänä..

Kierrätys toimii siis puutarhassakin: muovijätettä tulee valtavat määrät kasveja ostaessa, ja pyrin säästämään tukevimmat taimiastiat ja varsinkin pienet sellaiset, koska niiden ostaminen joka kevät uutena tuntuu kamalalta. Saksassa muuten saa muutamassa taimikaupassa pienen hyvityksen, jos tuo tyhjät taimipurkit kauppaan takaisin!

Olen suosinut myös turvebrikettejä, joissa voi kasvattaa taimia, sekä kierrätyspaperisia purkkeja, joissa koko taimen voi myöhemmin istuttaa maahan. Haaveissani on muotti, jolla tehdään paperista kasvipotteja (voi niitä ilman tuotakin pyöritellä, mutta tiiviimpiä niistä saa muotin avulla), mutta en ole raaskinut vielä hankkia sitä, ehkä sitten kun nykyiset astiani ovat niin hajalla, ettei niitä enää voi käyttää..

Koiruus auttaa minkä ehtii; kaivaa kuoppia, maistaa kasveja ja nyhvää tuijissa..

Tuijat on oikeasti aika huonossa kunnossa, mutta kun tämä tyyppi rakastaa
näitä selän raaputtajia..!

Joitain vuosi sitten ostin kasvikaapin, joka tosin jäi heitteille kahden kesän jälkeen muutamaksi vuodeksi, kun muutimme Saksaan. Nyt kaappi on viimein raahattu takaisin pihallemme ja edessä on sen kunnostustyö. Siitä ehkä kuvia toisella kertaa.

Tomaatit ja chilit, jotka tosin pääsevät vielä toistaiseksi ikkunalaudalle odottamaan kesää..

Ei kesää ilman miljoonakukkia! Tällä kertaa vanhaa roosaa <3

Ja pitihän se grillikin kaivaa esille jo (viimein)!

Oletteko te innostuneita muustakin puuhaamisesta kuin vain käsitöistä? Meneekö talvi neuloessa ja kesä pihalla, niin kuin minulla? Tosin minusta parasta kesässä on neulominen - pihalla - kukkien vierellä :)

Uudet ihanat kengät...tässä hyvä äitienpäivälahja idea

Pojat piirsivät tänään minulle uudet kengät, muutama vuosi sitten he tekivät vastaavat kengät joista viime keväänä tein myös tänne postauksen.

Minun uudet ihanat kengät 😍

Tarvikeet näkee seuraavista kuvista:

Pojat hahmottelivat kuvat ensiksi lyijykynällä ja sen jälkeen piirsivät kangastussilla ääriviivat. Toinen käytti ainoastaan tusseja, toinen piirsi vain ääriviivan tussilla ja maalasi kangasvärillä.

Edellisiä kenkiä olen käyttänyt todella paljon ja varmasti tulen käyttämään edelleenkin.

Elämää nähneet kengät

 Uusien kenkien kuvat läheltä:

                  

Toinen jätkä piirsi lempi pehmolelunsa ja toinen sydämen (pikkasen jouduin tuota itse pyytämään)

Tälläiset lasten piirtämät jutut ovat aina ihania lahjoja. Esimerkiksi äitienpäiväksi voi tehdä äidille tai mummille kengät, paidan, tiskirätin ym. 

Mukavaa viikon alkua kaikille!

+Pojat

Rauhallinen viikonloppu

Onneksi tälle viikonlopulle ei ollut mitään suunnitelmia. On ollut ihanaa tehdä just sitä mikä huvittaa. Toinen poikakin tänään ilmoitti:" Vietetäänhän tänäänkin kotipäivä." En voi olla kuin tyytyväinen tuohon. Pojat touhuilee niin paljon keskenään, että minä saan touhuilla omiaan kunhan ruoka on sopivina aikoina lämpimänä.

Eilen tein nallen vanhasta verhosta, ohjeen jota vähän kyllä muokkasin löysin Pinterestistä. Nalle sai nimen Kalle (pojat nimesivät). Pojat vielä kehuivat, että nalle on hieno🐻🐾

"Hei olen Kalle-nalle."

Toinen projekti jonka aloitin on pitkät villasukat hyvälle ystävälle. Hänen toiveesta etsin hempeän värisen langan. Usein käytän Novitan 7 veljestä lankaa villasukkiin, mutta tähän projektiin niistä ei löytynyt sopivaa väriä. Selailin netistä mahdollisia lankoja ja löysin Adlibriksen Socki langat joissa oli muutamakin mahdollinen värivaihtoehto. Päädyin Socki plus lankaan.

Valitut langat

Toivottavasti osaan tehdä ystävälle mieluisat villasukat. Valmiista sukista voin niiden valmistuttua laittaa kuvia tänne.

Poikien kanssa aloitimme jäätelökauden perjantaina, aina se ensimmäinen jäätelö ulkona maistuu todella hyvälle. Toivottavasti kesästä tulee lämmin, jäätelökin maistuu silloin parhaalle.

Lähikaupasta jäätelöä

Seuraavana muutamana viikonloppuna onkin sitten menoja koko viikonlopulle. Ensi viikonloppuna lauantaina olen työharjoittelussa. Sunnuntaina menemme viettämään päivän Linnanmäelle, toivottavasti ilma suosii meitä. Sitten toukokuun ensimmäisenä viikonloppuna pääsemme Pajulahteen touhuilemaan.

Ihanaa sunnuntaita kaikille, tehkää mahdollisimman paljon asioita mistä nautitte ja mistä tulette onnelliseksi.

Hattu farkuista

En edes tiedä miksi minun pukeutumista nykyyään voisi sanoa. Minulla alkaa olemaan hirveästi vaatteita itsetehtyinä ja useat niistä vielä kierrätysmateriaalista, joten poikkean usein aika paljon normaalin suomalaisen naisen pukeutumisesta. Onneks sitä on jo niin vanha, ettei jaksa miettiä mitä muut minusta ja minun vaatteista ajattelee.

Tänään tein pikatyönä hatun farkkun paloista. En todellakaan ole mikään hattuihminen, mutta kaikkea pitää testata ja ei sitä tiedä vaikka innostuisinkin käyttämään sitä.

En ole ihan varma haluanko tohon hattuun tupsun vai en...

(kuvassa hyvin väsynyt opiskelija, työharjoittelu alkoi eilen ja uuden oppiminen on aina vähän uuvuttavaa vaikka onkin mielenkiintoista)

Tupsulla...

...ja ilman.

Olen aikanaa tehnyt pojille farkkulippikset, ne oli ihan mun lempparit. Pojatkin silloin tykkäsivät niistä myös. Nythän ne on aivan liian pienet, eikä pojat enää sellaisia suostuisi laittamaan päähänsä.

Pojat vuonna 2013 farkkulippikset päässä. Oli muuten ihanaa
 katsella vanhoja kuvia, kun etsin sopivaa kuvaa tähän

Toivottavasti lämpimät ja aurinkoiset ilmat palaavat pian ilahduttamaan meitä 🌞

Wanhan Emman salakapakka

Alkuvuoden hiljaisuus allekirjoittaneen osalta on johtunut ensinnä jonkinlaisesta saamattomuudesta; olen aloittanut monta eri projektia, mutten ole saanut mitään aikaan. Luon silmukoita, neulon muutaman kierroksen, ja päätän, että ei, ei tästä tule tätä.. Työhuoneeni on täyden kaaoksen vallassa, enkä saa edes raivattua tietä silitysraudan luokse. 

Toiseksi olen pyörittänyt päässäni koko alkuvuoden viikko sitten vietettyjä 40-vuotisjuhliani. 10 vuotta sitten tehtiin kotona cocktaileja muutamalle hyvälle ystävälle, ja samoille linjoille päädyin nyt - mutta vähän isommin. Halusin ehdottomasti järjestää teemajuhlat, ja päädyin muutaman vuosikymmenen läpikahlattuani iloiseen 1920-lukuun. Charlestonia, helminauhoja, hapsuja, paljetteja ja höyheniä. Ja niitä cocktaileja.

Mari tuossa jo esittelikin oman asunsa, mutta olin itse sen verran vaativa (=laiska :D ), että tilasin mekkoni netistä. Hapsuja olisin vielä voinutkin mekkooni itse ommella, mutta paljeteissa menee minun rajani. Olen aikanaan tehnyt sekä itse että työkseni hääpukuja, ja helmi- ja paljettikirjaillut kankaat ovat mahdottoman työläitä työstää, joten tiesin välittömästi, että tällä kertaa on parasta ostaa valmista. 

Koristeet halusin tehdä itse, ja muutaman pimeän illan (ja yön) väkersin tauluja, drinkkireseptejä, koruja vieraille, murhamysteerin rekvisiittaa ja omia korujani. Rakastan yli kaiken asioiden -juhlien! - suunnittelua ja järjestämistä, ja touhu lähtee helposti käsistä.. Useamman lauantai-illan huumaan kuului pullo skumppaa, helmiä, glitteriä ja liimaa (pahan hajuista, mutta tahattomasti haisteltuna ;). 

Tässä muutamalla kuvalla esiteltynä hiuskoristeeni, jonka tein nipusta erilaisia sulkia ja höyheniä, vanhasta hiuspannasta ja rintakorusta. Aikaa meni lähinnä sulkien sommitteluun, sen jälkeen liiman kuivumiseen. Suosittelen lämpimästi tekemään tällaisia sulkakoruja itse; en ole kaupasta löytänyt kovinkaan montaa sopivaa hiuskorua, ja olen muutaman tehnyt aiemminkin pinnipohjaan.

Kannattaa valita sulkiin useampaa sävyä, tämä tuo syvyyttä työhön. Nämä ovat Sinellin
valmiista värisekoituksesta. Kannattaa sommitella sulkia, katsella ja testailla mihin suuntaan
ne kääntyvät ja taipuvat, koska isommat sulat ovat hyvin jäykkiä..

Meikäläiselle vaikeinta oli taas valita väriteemaa. tässä vaihtoehtoiset värit..

Mutta koska riikinkukon sulat ovat niin hurmaavia, päädyin vihreään sävyyn.

Minun ja Marin luottokaverit, Cascon tekstiililiima (hirveä haju!), joka toimii hyvin kankaalla, kuivuu valkoiseksi. 
Toinen luottotökötti on kaiken liimaava Gütermannin HT2, joka on kirkas, ja todella tehokas.

Työsvaiheista en saanut yön pimeydessä kuvia, mutta tässä lopputulos. Vanha metallipanta
toimi pohjana; höyhenet ja sulat on ensin liimattu huopapalaan, ja höyhenten päät piilotin
vanhalla rintakorulla.

Lopuksi liimasin toisen huopapalan ensimmäisen taustalle niin, että panta jäi huopapalojen väliin.
Lopptulos on hieman ruma, mutta eipä tuo päätä vasten aseteltuna näy :)
Itselleen tehdessä tulee usein vähän oiottua siellä, missä voi ;)

Juhliin en suunnitellut liiemmin ohjelmaa, koska paikalle oli tulossa lähes 30 vierasta, kaikki vanhoja ystäviä eri elämäntilanteista. Tiesin, että kaikkien kanssa jutellessani ja kierrellessäni en ehdi paljon muuta tehdä, joten olin suunnitellut pikkupurtavan ja drinkkien lomaan pieneksi ohjelmanumeroksi yksinkertaisen (mutta toimivan, näin jälkikäteen itse sanottuna!) murhamysteerin, jonka löysin netistä. Sen innoittamana suunnittelin rekvisiitaksi muutaman mahdollisen murhaesineen..

Arsenikkia ja vanhoja pitsejä - sopii vanhoille rouville ;) 

Ympäri juhlatilaa tarvittiin ainoastaan muutama tunnelmaan liittyvä pikkutaulu..

Juhlapaikakseni päätyi ihana, tunnelmallinen Stidilä, Helsingin Vanha Tulitikkutehdas, ja paikka itsestään oli kuin luotu teemaani, Wanhan Emman Salakapakkaan. Sen sisustus on niin persoonallinen, ettei tilaan oikeastaan tarvinnut paljon mitään. Muutama teemaan sopiva kyltti ja taulu, hyvä soittolista ja tunnelma oli valmis. Kutsuja netissä lähettäessani en arvannut, kuinka ihania vieraita tulisi paikalle - kaikki suunnittelu ja pieni askartelu oli ehdottomasti kaiken arvoista: salakapakkani ovesta astui sisään toinen toistaan upeampia vieraita, ja juhlista tuli ihanimmat ja upeimmat ikinä! Tässä muutama tunnelmakuva*, joissa vilahtaa myös tuo hiuskoruni.

Hiukset ja meikin teki Salon Orkidea.

Stidilä on täynnä upeita kuvausnurkkia <3

Kuvia meistä kaikista otti Michael Ekblom

Ihanat herkkukakut tilasin Cutie Pielta

Herkullisen raikas Verde..

..syntisen hyvä Macadamian..

..ja jumalainen Afrodite! Nam!

Sanoinko jo, että nam!

Hurmaava murhaajani onnistui työssään täydellisesti, illan aikana näimme useamman upeasti näytellyn kupsahduksen niin baarissa kuin tanssilattiallakin. Vaikka joukossa oli vanhojakin ystäviäni, en tiennyt näin monen olevan myös aivan huikea näyttelijä! Kiitos ihanat, kun heittäydyitte, ja olitte muutenkin aivan upeita! <3 <3 <3 Juhlat onnistuivat todella hienosti, ja hulvattomasta illasta jäi monta ihanaa muistoa. Niistä jokaisesta olen teille Ihanille useamman kiitoksen velkaa! 

*) Kuvien joukossa muutama ystävienikin ottama, kiitos ainakin Mari ja Satu!

Postaukseen ei liity kaupallista yhteistyötä.