Sormuksia vanhoista farkuista

Mulla oli aiemmassa tekstissä kuva sormuksista, jotka olen valmistanut vanhoista farkuista. Nyt vähän kerron miten helposti ne valmistuu.

Kuva joka aiemmassakin tekstissä on ollut

Farkusta tehtyihin sormuksiin olen käyttänyt pääsääntöisesti vanhoista farkuista irrottamiani vyölenkkejä. Ratkoin ne housuista irti ja siistin niiden päädyt. Myos housun paksuja saumoja ja lahkeen käänteitä voi käyttää. Näissä saattaa jonkinverran kangas purkaantua, mutta kyllä ne silti hyvin kestää käyttöä.

Muutamat vyölenkit ja paksua saumaa farkuista.

Sormukset voi tehdä sellaisenaan ilman mitään tai sitten voi käyttää niittejä koristeeksi. Minä tein molempia. Eli jos niitin laittaa niin ne kannattaa ennen liimausta kiinnittää, niitä noi laittaa yhden tai kuin monta ja monenlaista haluaa. Hyvänä apuna on jonkinlaiset pihdit jolla saa niittien piikit taivutettu kunnolla niin ettei ne  raavi sormien ihoa käytössä. Kokeilin liimata tavallisen koristeen sormukseen siis sellaisen jossa ei ole niittien piikkiä. Käytössä koriste irtosi, siksi päädyinkin niitteihin koristeena.

Mun valikoimaa mitä olin niittejä hankkinut,
 noissa on tosi iso hintaero riippuen mistä ostaa.

Kun halutut koristeet on kiinnitetty niin seuraavaksi olisikin aika liimata vyölenkit sormuksiksi. Ehdottomasti parhaaksi liimaksi olen ainakin tähän mennessä todennut Gutermanin tekstiililiiman

Vasemmalla viedään viimeisi edellisestä liimapurkista. Paketti on
uusiutunut siksi viimeksi pelästyin kaupassa että onko liima lopetettu.

Sormuksia kun alkaa liimailemaan niin tarvitset jotain klipsuja joilla puristat sormukset liiman kuivumisen ajaksi. Sitten vaan liimaa toiseen päätyyn vyölenkistä, kiinnität rinkulaksi ja puristuksiin. Voit yrittää mittailla mikä on sopiva koko, itse vaan tein mitä sattui tulemaan 😜. Tein noita illalla ja jo seuraavana aamuna otin käyttöön.

Sormukset kuivumassa.

Toinen mistä voi tehdä sormuksen: Farkuissa on vetoketjut kiinnitetty niin monella ompeleella ettei niitä todellakaan jaksa ratkoa, mutta tähänkin keksin idean. Eli leikkasin vetoketjun aivan hammasrivin vierestä irti.

Veroketju irroitettu farkuista.

Ja ei muuta kuin liimaa vetimen alapuoleen ja vetoketjun toiseen päähän niin että tulee sormus. Tämä on sitten vähän haasteellisempi saada pysymään suorana puristuksessa. Onnistuin kyllä noilla pienillä klipsuillakin joilla farkkusormukset tein, mutta pidemmät vetoketjut kieritin sormen ympärin kaksikertaa joten näissä pidemmissä ketjuissa käytin isompaa työkalua puristukseen.

Vetoketjusormus puristuksessa.

Olen käyttänyt sormuksia vaikka ja missä, ne on kastunut ym., silti liimaukset on hyvin pitäneet. Ainut mitä kannattaa muistaa on se että farkku venyy. Eli jos sormus aluksi tuntuu tiukalta niin jo päivän jälkeen se on venynyt, joten kannattaa tehdä farkkuisista sormuksista napakoita jotka jopa aluksi vähän puristaa.

Noita löytyy ihan muutama minulta 😂.
 P.S.tossa ei ole kaikki

Laukku ja laukulle vihdoin kaava

Kuten edellisessä tekstissä Emma mainitsi niin minä Mari olen ollut lomalla. Olin viikon mökillä ilman ompelukonetta, alkoi olemaan jo vieroitusoireita 😉. Miljoona ideaa tietenkin tuli kun niitä ei päässyt sitten heti toteuttamaan. Jotain hyvää sain tehtyä, yhteen laukkuun kaavat. Mulla on liian usein tapa vaan leikata kankaista jotain ja siitä sitten tulee juuri sille hetkelle suunniteltu juttu, mutta jos haluaisin joskus myöhemmin tehdä saman tuotteen uudestaan niin on aloitettava täysin alusta. Nyt sain mietittyä laukun jonka olen vuosia sitten tehnyt itselleni ja todennut että on juuri sopiva arkipussukka. Nyt kaavotin siihen myös vuorin niin on paljon siistimpi.

Tässä laukku jonka olen tehnyt aikanaan.

Tätä farkkuahan multa löytyy 😊

Tässä kaavat ja leikatut osat.

Vanhan laukun mitat totesin hyviksi niin päätin että teen täysin sen mukaan mitoituksen. Mutta yritin keksiä ratkaisuja jotka tekisi tuotteesta siistimmän.

Nepparit kiinnitettynä

Kaapista löytyy magneettineppareita. Ne on mainioita tälläisissä laukuissa, mutta niiden kiinnitys pitää miettiä heti alussa jotta ne pystyy kiinnittämään. Kaavaan olin merkinnyt kohdan joten se oli tälläkertaa hyvin helppoa. Tämä olikin aivan ensimmäinen juttu minkä tein kankaan leikkuun jälkeen.

Laukun etukappaleet ja vuoriosa sekä taskut

 Vuorikangas mulla oli joku verhokankaan pätkä joka oli melko purkautuvaa, joten saumuri oli laitettava viuhumaan tai olis lopulta käynyt hassusti kun vuori olisi ollut purkaantuneena.

Laukun hihnat kiinnitetty niin, että ne tulee 
jäämään siististi etukappaleen ja vuorin väliin

Hyödynsin laukun taskuiksi vanhoista farkuista taskuja, sekä suunnittelin myös vähän leikatessani ettei farkkukankaat ole liian samansävyisiä vierekkäisissä osissa. Yritin myös miettiä ettei tulisi liian paksuja saumakohtia, mutta tässä vähän epäonnistuin...mutta aina ei voi voittaa, ei edes joka kerta 😉

 Pussukka kasattuna, mutta vielä ilman vuoria

 Laukun kassaminen oli nopeaa kun osat ovat täsmällisen kokoiset. Tässä vaiheessa tajusin että etukappaleiden paksut saumat estäväyt minua tekemästä tikkausta sivusaumoihin (sellaiset olen ensimmäisessä laukussani tehnyt)

Vuori kiinnitettynä

Myös vuorin kiinnittäminen oli helppoa koska osat olivat niin täsmälliset.


Mitään muuta en taida nykyään vihata niin paljoa kuin se että kun on ompelemassa innoissaan niin ompelukone rupeaa temppuilemaan. Ja kuten arvata saattaa se kone teki sen tänään...Mutta lopulta minä voitin taistelun 💪

Uusi laukku sisältä

Vanha laukku sisältä

Näissä oikean puolen kuvissa huomaa mitä eroa on jos vuorittaa laukun tai ei vuorita. Ilman vuorta oleva laukku on täysin käyttökelpoinen, mutta vuori tekee viimeistellymmän näköisen tuotteesta.











Tässä muutama kuva vielä valmiista laukusta, virkattuja koristeita en vielä laittanut vaikka niitä varastosta löytyykin...pitää vielä miettiä pitääkö laukkua jotenkin muokata vai onko se näin hyvä.

Niin ja mukavaa loppukesää kaikille, vaikka ilmat eivät ole suosineet niin nautitaan kaikista pienistäkin ihanista jutuista 💖

Kivi, paperi, sakset

Kesälomat häämöttää ovella; muut jo palailevat pikkuhiljaa sorvien ääreen, mutta me kiEMuraiset vasta aloittelemme lomia. Kävimme huhtikuussa Karnaluksissa ostoksilla, ja silloin hankitalistallamme oli erilaiset ompelutarvikkeet. Nyt ostoslistallemme on päässyt kertymään enemmän paperitarvikkeita - ihan kaikkea emme täysin alusta pysty aina askartelemaan!

Listaa täydentäessä haaveilimme kesäisestä päiväretkestä ja ehkä muutamasta makoisasta drinksusta loman alkajaisiksi. Kauaa ei siis tarvinnut miettiä, mistä lähdemme näitä kaikkia etsimään: Lindaliini alle ja kohti Tallinnaa!

Tällä kertaa emme suunnanneet keskustaan ja vanhaankaupunkiin, vaan poikkesimme satamasta heti oikealle kohti Kalamajaa ja Telliskiveä. Molemmat ovat meille uusia paikkoja Tallinnassa, mutta sieltä löytyisi muutama kauppa, joihin meinasimme poiketa. Olimme varautuneet kävelemään parikymmentä minuuttia perille, mutta jo muutaman minuutin kävelyn jälkeen löysimme aivan uusia tuttavuuksia matkan varrelta!

Ensimmäinen pitstop oli Balti Jaama Turg, tuttavallisesti Asematori. Täällä kannattaa käydä (ruoka)ostoksilla, sillä
täältä löytyy niin tuoreet kasvikset ja marjat kuin liha.
Ja todella monta ruokakojua, joiden herkut houkuttelivat meitä!
Myös antiikkia löytyy - todellisia aarteitakin voinee löytää, jos tietää, mitä etsii! 

Balti Jaama Turgin kompleksin takaa alka teollisuusalue, joka onkin täynnä kahviloita, kirpputorihalleja ja vintage-
kauppoja! Ja hintataso niin houkutteleva, että meinasimme jämähtää tänne, vaikka emme olleet vielä edes "perillä".

Peatus on junavaunuun tehty kahvila - ja yökerho!!

Kuljimme ilmeisesti paikallisittain väärään suuntaan Depoo - kujaa, joka on täynnä
kojuravintoloita, mutta herkuttelu senkun jatkuu!

Maissaoloaikamme oli jokseenkin rajallinen ja lyhyt, mutta olipa sattumaa, että löysimme näin lyhyen kävelymatkan päästä kokonaisen uuden kaupunginosan. Toki tämä alue on jo monille tuttu, mutta meille uusi - ja todella virkistävä vaihtoehto. Täältä puuttui myös örveltävät suomalaiset ja muu viinarallimainen touhu. Ja jos shoppailu ei kiinnosta, niin tämä kaupunginosa on täynnä todella viehättäviä puutaloja, värikkäitä, vanhoja ja persoonallisia. Niiden uumenistakin löytyy liikkeitä. Ja paras oli vielä edessä:

Telliskiven nurkilla arvaa kyllä olevansa perillä! :)

Ihania putiikkeja..

Upeita kahviloita (ja inspiraatiota!)

Ravintoloita

No hups, miten tässä näin nyt kävi!

Me ollaan ihan "lomalla"! Uudet brillit nassulle, ja juomat kohti ääntä!

Telliskiven "kortteli" on täynnä näkemistä ja kokemista, ja lauantaisin (ainakin kesällä!) koko alueella on kirpputori! Koska muoti täällä on aivan erilainen, aarteetkin ovat aivan omaa luokkaansa neuvostoajan ihmeistä makeisiin vaatteisiin!

Osuva paikan nimi, ei kuitenkaan paperikauppa..

Etsimämme taide- ja paperikauppa (Arte Kunst ja Hobi) oli sen verran pieni, ettemme löytäneet etsimiämme tarvikkeita, mutta nettikaupasta löytyy vaikka mitä! Aikataulumme alkoi näyttää paluuta satamaan päin, mutta koska olimme "lomalla", vauhtimme ei ollut kovinkaan päätähuimaava. Huimausta sen sijaan saimme poikkeamalla Olevisten kirkkoon, jonka torniin saa kiivetä 3 eurolla. Ahtaat mutta tulevat kiviset kierreportaat veivät meidän Tallinnan kattojen ylle, ja voi pojat (ja tytöt!), mitkä maisemat!! 

Muurin läpi vanhankaupungin puolelle..

Oleviste kogudus, tai sen kellotorni..

Tuolla radan toisella puolella on Kalamaja ja Telliskivi

Meille sattui suorastaan taivaallinen (!) keli, helle lämmitti, kuohuva oli edullista, ja laivaa odotellessa pysähdyimme vielä vain nauttimaan hetkestä vanhassa kalasatamassa sijaitsevassa kahvilassa (Vork, ja o:n päälle sellainen aalto, jota ei meidän koneelta nyt hät'hätään löydy ;), jossa oli selvästi alkamassa myöhemmin juhlat (häät?), koska kukkakoristeita kieputettiin paikoilleen. Täältä olisi muuten saanut hyvään hintaan kalaruokaa, täytyypä joskus piipahtaa uudemman kerran, jos kelit sallivat.

Täyden kympin päivä, parhaassa seurassa!