Melkein missä vaan voi tehdä käsitöitä

 Kuten olen aiemminkin kertonut niin olen tehnyt käsitöitä monessa paikassa. Tänä viikonloppuna neuloin sukkia työkaverille läksiäislahjaksi Pienperheyhdistyksen painopistepäivillä Hauholla Lasten Kesän leirikeskuksessa. Painopistepäivät on suunnattu meille jäsenille, jotta saamme kuuluviin toiveemme ja keskustelimme paljon tulevista ja menneistä hankkeista, uusista tapahtumista ja kaikista mahdollisista toiveista. Leirillä olo on niin helppoa, kun kenenkään meistä ei tarvitse selittää miksi kasvatamme yksin lapsia, saamme olla juuri sellaisia kuin olemme. Monta ystävyssuhdetta on luotu pienperheyhdistyksen tapahtumissa niin me aikuiset, mutta myös lapset. Jos vähääkään kiinnostuit ja pyörität arkea yksin niin tutustu pienperheyhdistyksen sivuihin ja tapahtumiin. Moneen tapahtumaan voit osallitua ilman jäsenyyttäkin, mutta jäsenkirjeen saat kuukausittain ja mahdollisuuden osallistua kaikkiin tapahtumiin saat kuin liityt jäseneksi. 

Mutta siis palataanpa aiheeseen...käsitöitä voi siis tehdä melkein missä vaan. Kun leirillä keskustelimme aikuisten kesken, neuloin samalla villasukkia. Minulle neulominen on myös rentouttavaa ja osaan keskittyä paremmin. Aikoinaan opiskellessa myös luennoilla monesti neuloin, tällä myös vältin sen etten vaan rupea selailemaan kännykkää.

Vielä vuosia sitten jotenkin en kehdannut ottaa käsitöitä esiin julkisissa paikoissa, mutta onko se sit ikä vai  mikä mutta nykyään en mieti yhtään mitä muut ajattelee jos neulon. Se pitää meidän neulojien muistaa että mieluiten varaamme sellaiset puikot jotka ei kilise, moni on ääniyliherkkä ja kilinä voi häiritä heitä paljonkin. Joten muistammehan huomioida kanssaeläjämme puolin ja toisin.

Pöllöt ja "kalvosulkeiset"

Kyllä ne ajallaan valmistuu...

Leirillä illalla ennen nukkumaanmenoa tein myös muutamat avaimenperän/ koristeen jonka yksi ystäväni minulta pyysi. Vielä ne pitää viimeistellä tänään niin voin huomenna toimittaa toiveiden mukaiset minisukat perille.

Minisukat

Me ollaan poikien kanssa oltu Hauholla leirillä monen monta kertaa eri järjestäjien kautta. Aina viihdytty tosella hyvin. Ikinä ei voi hehkuttaa tarpeeksi ihania Lasten Kesän ohjaajia, ne on super ammattilaisia. Hauhon leirikeskus on ihanalla paikalla Akkijärven rannalla. Tässä vielä vähän kuvia perjantai illalta:

Katse kohti tulevaisuutta 💖

Sain toiselta pojalta lahjaksi tämän 

Lasten Kesän Hauhon leirikeskus

Muutaman viikon päästä palaamme taas näihin maisemiin toisen leirin tiimoilta. 

Leirillä on aina ihanaa, mutta on se ihanaa palata myös kotiinkin. Monta ystävyyttä olisi jäänyt muodostumatta, ellemme olisi rohkeasti lähteneet leireille ja muihin tapahtumiin. Vielä Pienperheyhdistyksen toiminta on pitkälti Helsingissä tapahtuvaa, mutta monta tapaamista on nyt myös tuotu verkkoon, joten niihin pystyy osallistumaan asuit missä vaan. Painopistepäivillä myös keskustelimme aiheesta kuinka saataisiin yhdistyksen toimintaa ympäri maata. Vielä jäi avoimeksi, mutta varmasti ideoita yhdistyksessä otetaan mielellään vastaan.

ENSI VIIKOLLA ALKAA JO SYYSKUU, MIHIN KESÄ MENI? TOIVOTTAVASTI PYSTYIT NAUTTIMAAN KESÄSTÄ VAIKKA TÄMÄ KESÄ OLIKIN VÄHÄN POIKKEUKSELLINEN MEILLE KAIKILLE. 

Minä osasin...

Aikoinaan on tullut tehtyä muutamat kirjoneulet, mutta ikinä en ole oikein päässyt sinuiksi sen kanssa. Aina jotenkin kuvio ollut epätasaista. Tänä syksynä ihana ystäväni pisti minulle haasteen ja tilasi Pikku Myy villasukat jotka hän oli bongannut facebookissa. Löysin ohjeen Voihan villasukka facebook ryhmästä, suuri kiitos ohjeen tekijälle. Lupasin yrittää tehdä sukat, mutta en luvannut lopputuloksen olevan täydellinen.

Ensimmäinen haste oli jos se, että yleensä neulon vilasukkia paksummasta langasta. Tähän sukkaan käytin Novitan Nalle lankaa. Alun takkuilun jälkeen työ rupesi etenemään rivi riviltä.

Pojat riehuu HopLopissa ja minä neulon

Sukkia tein monessakin paikassa, mutta ehdottomasti paras hetki tehdä niitä on koulussa tunnilla. Pystyn paljon paremmin keskittymään opetukseen kun teen käsitöitä samaan aikaan.

Sukat valmistui ja omistaja sekä tekijäon tyytyväinen lopputulokseen.

Olin itse todella yllättynyt, kun innostuin kirjoneuleen tekemisestä. Joten päätin tehdä myös itselle jonkinlaiset kirjoneulesukat. En löytänyt kivaa mallia mistä olisin suoraan tehnyt, joten yhdistelin Pinterestistä löytämiäni ohjeita.

 Tässä lopputulos:

Näissä villasukissa käytin lankana Novitan 7 veljestä lankaa, joten työ sujui paljon nopeammin. Koska itse päätin ohjeen ja silmukkamäärän, niin niissä olisi pikkasen hiomista. Laittaisin ainakin muutamia silmukoita lisää sukkaan, koska sukka on aika napakka ainakin minun jalkaan.

Kun tämä kirjoneulesukkian teko oli näin kivaa, niin pitäisiköhän joskus suunnitella ihan alusta asti ihan oma malli. Tätä voisi tässä neulomisen ja ompelun ohessa haudutella. 

Olethan huomannut kiEMuran facebook sivuilta meidän tulevat tapahtumat. Osallistumme kaksiin myyjäisiin, tulethan ostoksille ja moikkaamaan meitä. Tässä linkit tapahtumiin:

                           KiEMura Övre Nybackan joulumarkkinoilla

                      KiEMura Koskenrannan Käsityöläisten Joulumarkkinoilla

Tontut on jo liikenteessä.

            IHANAA PYHÄINPÄIVÄÄ!

Vihdoin ne on valmiit...kaksi vuotta siinä meni

Pitkään olen suunnitellut, että haluan oppia tekemään konttineuletta. Kaksi vuotta sitten aloitin tekemään sukkia Dropsin konttineulesukkien ohjeella, lankana käytin Novitan Nallen Taika lankaa.

Sukat valmiina 2 vuoden aherruksen jälkeen.

Ensimmäisen sukan tein juuri ohjeen mukaan, joka oli mielestäni hankala kun jokaiseen ruutuun käskettiin ottamaan oma pieni lankakerä. Sukkaa tehdessä langat  oli kokoajan ihan solmussa. 

Nämä kuvat ovat kesältä 2016, kun ensimmäinen sukka valmistui:

Kun olin saanut ensimmäisen sukan valmiiksi, unohtui se ja langat isoon lankakasaan olohuoneen nurkkaan. Aina välillä näin keskeneräisen työn, mutta en saanut inspistä jatkaa sitä. Kunnes tänä keskänä kun lähdin junalla hakemaan poikia mökiltä. Edessä oli n. 4 tunnin junamatka ja ei ollut mitään käsityötä mitä ottaa mukaan. Päätin silloin, että nyt on sopiva hetki jatkaa konttisukkia. 

Kuvion neulonta alkoi sujua hyvin melko nopeasti ja tajusin myös etten tarvitse jokaiseen ruutuun omaa lankaa vaan samalla langalla pystyy neulomaan ruudusta toiseen. Lankaa oli jäljellä n. 1,5 kerää joten tietenkin aloitin neulomaan pienemmällä kerällä. Otin junassa muutaman tilannekuvan, ainahan on kiva laittaa jotain kuvia instaan. No jotenkin tässä kuvia ottaessani kokonainen kerä oli varmaan tippunut penkin alle tai johonkin, koska mökille päästyäni en löytänyt kerää mistään. Meinas itku päästä koska kyseistä lankaa ei enää myydä. Kävin kaikki mahdolliset nettikaupat läpi, mutta ei missään enää myynnissä. Laitoin muutamaan paikkaan viestiäkin, mutta ei ole missään. No viimeinen toivoni oli laittaa Facebookin Lankahamsterit ryhmään viestiä. Sieltä onneksi sain muutamalta ihanalta ihmiseltä viestin ja sain ostettua itselleni kerän tätä lankaa. Kiitos vielä heille jotka olivat minuun yhteydessä 💖.

Kotimatkalla neuloin sukkaa niin pitkälle kuin pääsin sillä puolikkaalla kerällä. Pojat keskittyivät matkalla pelaamiseen.

 

Mökiltä kun saavuimme kotiin oli lankakerä odottamassa postilaatikossa. Ja niin taas jatkui neulominen.

 

Kyllä sai moneen kertaan tavata sukan ohjetta, että ymmärsin mitä pitää tehdä. Nalle lanka oli pikkasen liian paksua ohjeeseen, sukista tuli vähän väljät minun jalkaan. Tyytyväinen silti olen lopputulokseen. Tuon Nalle langan Novita voisi minun mielestä ottaa uudelleen myyntiin, on tosi kaunis lanka.

Kuvia valmiista sukista:

Ihanaa alkavaa syksyä, toivottavasti ilmat vielä suosii meitä!

Ruttuinen hihatin

Tein kesäloman alussa ruttuvillasukat ja niitä tehdessä mietin, että ruttuneuloksesta tulisi aika hieno hiha. Olen joskus aikanaan tehnyt hihattimen ja totesin, että se on tarpeeksi helppo neulonta lomamoodiin.

Langan halusin raitalankaa ja sattumalta kun kävin kaupassa löysin tarjouksesta Novitan Hyrrä lankaa. Pähkäilin pitkään kaupassa riittääkö kaksi kerää vai tarvitsenko kolme (kerät 200g/kerä).Onneksi otin kolme, kaksi ei olisi ihan riittänyt.






















Hihatinta neuloin vaikka ja missä, mökollä, rannalla, kylpylässä, leikkipuistossa jne. Työ eteni nopeasti.


















Ohjetta mulla ei tälle ole, kokeilemalla tein. Alla on mun muistiinpanot, mutta en edes itse ota niistä juuri selvää...

Kuvia valmiista hihattimesta:

(mekosta enempi aiemmassa postauksessa)

Onneksi tänä kesänä vielä ei ole ollut tarvetta tälle, mutta eiköhän kelit viilene taas ja tämä on oivallinen lämmitin.

Minä olen nyt tällä viikolla viettänyt omaa aikaa kotona, lapset jäi vielä mökille. Olen nähnyt ystäviä, muokannut ihanan ystävän hääpukua ja huomenna saamme juhlia häitä.

Ihanaa viikonloppua kaikille!