tiistai 17. huhtikuuta 2018

Hattu farkuista

En edes tiedä miksi minun pukeutumista nykyyään voisi sanoa. Minulla alkaa olemaan hirveästi vaatteita itsetehtyinä ja useat niistä vielä kierrätysmateriaalista, joten poikkean usein aika paljon normaalin suomalaisen naisen pukeutumisesta. Onneks sitä on jo niin vanha, ettei jaksa miettiä mitä muut minusta ja minun vaatteista ajattelee.

Tänään tein pikatyönä hatun farkkun paloista. En todellakaan ole mikään hattuihminen, mutta kaikkea pitää testata ja ei sitä tiedä vaikka innostuisinkin käyttämään sitä.





En ole ihan varma haluanko tohon hattuun tupsun vai en...
(kuvassa hyvin väsynyt opiskelija, työharjoittelu alkoi eilen ja uuden oppiminen on aina vähän uuvuttavaa vaikka onkin mielenkiintoista)

Tupsulla...
...ja ilman.


Olen aikanaa tehnyt pojille farkkulippikset, ne oli ihan mun lempparit. Pojatkin silloin tykkäsivät niistä myös. Nythän ne on aivan liian pienet, eikä pojat enää sellaisia suostuisi laittamaan päähänsä.



Pojat vuonna 2013 farkkulippikset päässä. Oli muuten ihanaa
 katsella vanhoja kuvia, kun etsin sopivaa kuvaa tähän

Toivottavasti lämpimät ja aurinkoiset ilmat palaavat pian ilahduttamaan meitä 🌞







sunnuntai 15. huhtikuuta 2018

Wanhan Emman salakapakka

Alkuvuoden hiljaisuus allekirjoittaneen osalta on johtunut ensinnä jonkinlaisesta saamattomuudesta; olen aloittanut monta eri projektia, mutten ole saanut mitään aikaan. Luon silmukoita, neulon muutaman kierroksen, ja päätän, että ei, ei tästä tule tätä.. Työhuoneeni on täyden kaaoksen vallassa, enkä saa edes raivattua tietä silitysraudan luokse. 

Toiseksi olen pyörittänyt päässäni koko alkuvuoden viikko sitten vietettyjä 40-vuotisjuhliani. 10 vuotta sitten tehtiin kotona cocktaileja muutamalle hyvälle ystävälle, ja samoille linjoille päädyin nyt - mutta vähän isommin. Halusin ehdottomasti järjestää teemajuhlat, ja päädyin muutaman vuosikymmenen läpikahlattuani iloiseen 1920-lukuun. Charlestonia, helminauhoja, hapsuja, paljetteja ja höyheniä. Ja niitä cocktaileja.

Mari tuossa jo esittelikin oman asunsa, mutta olin itse sen verran vaativa (=laiska :D ), että tilasin mekkoni netistä. Hapsuja olisin vielä voinutkin mekkooni itse ommella, mutta paljeteissa menee minun rajani. Olen aikanaan tehnyt sekä itse että työkseni hääpukuja, ja helmi- ja paljettikirjaillut kankaat ovat mahdottoman työläitä työstää, joten tiesin välittömästi, että tällä kertaa on parasta ostaa valmista. 

Koristeet halusin tehdä itse, ja muutaman pimeän illan (ja yön) väkersin tauluja, drinkkireseptejä, koruja vieraille, murhamysteerin rekvisiittaa ja omia korujani. Rakastan yli kaiken asioiden -juhlien! - suunnittelua ja järjestämistä, ja touhu lähtee helposti käsistä.. Useamman lauantai-illan huumaan kuului pullo skumppaa, helmiä, glitteriä ja liimaa (pahan hajuista, mutta tahattomasti haisteltuna ;). 

Tässä muutamalla kuvalla esiteltynä hiuskoristeeni, jonka tein nipusta erilaisia sulkia ja höyheniä, vanhasta hiuspannasta ja rintakorusta. Aikaa meni lähinnä sulkien sommitteluun, sen jälkeen liiman kuivumiseen. Suosittelen lämpimästi tekemään tällaisia sulkakoruja itse; en ole kaupasta löytänyt kovinkaan montaa sopivaa hiuskorua, ja olen muutaman tehnyt aiemminkin pinnipohjaan.


Kannattaa valita sulkiin useampaa sävyä, tämä tuo syvyyttä työhön. Nämä ovat Sinellin
valmiista värisekoituksesta. Kannattaa sommitella sulkia, katsella ja testailla mihin suuntaan
ne kääntyvät ja taipuvat, koska isommat sulat ovat hyvin jäykkiä..
Meikäläiselle vaikeinta oli taas valita väriteemaa. tässä vaihtoehtoiset värit..

Mutta koska riikinkukon sulat ovat niin hurmaavia, päädyin vihreään sävyyn.

Minun ja Marin luottokaverit, Cascon tekstiililiima (hirveä haju!), joka toimii hyvin kankaalla, kuivuu valkoiseksi. 
Toinen luottotökötti on kaiken liimaava Gütermannin HT2, joka on kirkas, ja todella tehokas.

Työsvaiheista en saanut yön pimeydessä kuvia, mutta tässä lopputulos. Vanha metallipanta
toimi pohjana; höyhenet ja sulat on ensin liimattu huopapalaan, ja höyhenten päät piilotin
vanhalla rintakorulla.

Lopuksi liimasin toisen huopapalan ensimmäisen taustalle niin, että panta jäi huopapalojen väliin.
Lopptulos on hieman ruma, mutta eipä tuo päätä vasten aseteltuna näy :)
Itselleen tehdessä tulee usein vähän oiottua siellä, missä voi ;)





Juhliin en suunnitellut liiemmin ohjelmaa, koska paikalle oli tulossa lähes 30 vierasta, kaikki vanhoja ystäviä eri elämäntilanteista. Tiesin, että kaikkien kanssa jutellessani ja kierrellessäni en ehdi paljon muuta tehdä, joten olin suunnitellut pikkupurtavan ja drinkkien lomaan pieneksi ohjelmanumeroksi yksinkertaisen (mutta toimivan, näin jälkikäteen itse sanottuna!) murhamysteerin, jonka löysin netistä. Sen innoittamana suunnittelin rekvisiitaksi muutaman mahdollisen murhaesineen..


Arsenikkia ja vanhoja pitsejä - sopii vanhoille rouville ;) 

Ympäri juhlatilaa tarvittiin ainoastaan muutama tunnelmaan liittyvä pikkutaulu..


Juhlapaikakseni päätyi ihana, tunnelmallinen Stidilä, Helsingin Vanha Tulitikkutehdas, ja paikka itsestään oli kuin luotu teemaani, Wanhan Emman Salakapakkaan. Sen sisustus on niin persoonallinen, ettei tilaan oikeastaan tarvinnut paljon mitään. Muutama teemaan sopiva kyltti ja taulu, hyvä soittolista ja tunnelma oli valmis. Kutsuja netissä lähettäessani en arvannut, kuinka ihania vieraita tulisi paikalle - kaikki suunnittelu ja pieni askartelu oli ehdottomasti kaiken arvoista: salakapakkani ovesta astui sisään toinen toistaan upeampia vieraita, ja juhlista tuli ihanimmat ja upeimmat ikinä! Tässä muutama tunnelmakuva*, joissa vilahtaa myös tuo hiuskoruni.




Hiukset ja meikin teki Salon Orkidea.

Stidilä on täynnä upeita kuvausnurkkia <3

Kuvia meistä kaikista otti Michael Ekblom


Ihanat herkkukakut tilasin Cutie Pielta

Herkullisen raikas Verde..

..syntisen hyvä Macadamian..

..ja jumalainen Afrodite! Nam!


Sanoinko jo, että nam!


Hurmaava murhaajani onnistui työssään täydellisesti, illan aikana näimme useamman upeasti näytellyn kupsahduksen niin baarissa kuin tanssilattiallakin. Vaikka joukossa oli vanhojakin ystäviäni, en tiennyt näin monen olevan myös aivan huikea näyttelijä! Kiitos ihanat, kun heittäydyitte, ja olitte muutenkin aivan upeita! <3 <3 <3 Juhlat onnistuivat todella hienosti, ja hulvattomasta illasta jäi monta ihanaa muistoa. Niistä jokaisesta olen teille Ihanille useamman kiitoksen velkaa! 







*) Kuvien joukossa muutama ystävienikin ottama, kiitos ainakin Mari ja Satu!

Postaukseen ei liity kaupallista yhteistyötä.


Gangsteri 20-luvun tyyliin

Viikko sitten vietettiin isosti Emman vanhenemista. Teemana oli 20-luku ja toiveena oli että kaikki vieraat myös pukeutuisivat teeman mukaan. Järjestelyjä juhliin on tehty tässä koko tämä vuosi hiljalleen, suurimman työn tietenkin Emma on tehnyt. Itse lähdin miettimään mikä voisi olla sopiva asu juhliin, halusin jotain muuta kuin perinteisen 20-luvun mekon. Pinterestiä tuli taas selailtua ja bongasin muutaman gangsteri asun naisille ja siitähän se idea sitten taas lähti. Halusin hienon asun, mutta en jaksanut lähteä tekemään alusta asti asua. Vaatehuoneen kätköistä löytyi samettinen bleiseri sekä Emman minulle minun 30 vuotis juhliin tekemä asu. Hame ei todellakaan enää mahtunut päälleni, koska yli 10 vuotta sitten olin hyvin laiha. Onneksi Emma oli aikanaan jättänyt isot saumanvarat. Kun purin saumat ja ompelin hameen uudestaan kasaan tehden vähän muutenkin muokkauksia niin sain sopivan kynähameen. Oli jotenkin ihana idea saada Emman juhliin käyttöön hame jonka alkujaan Emma on minulle tehnyt. Paidan ja hatun löysin kohtuuhintaan kaupasta ja kengät löytyivät jo ennestään kaapista.

Juhlissa meistä kaikista vieraista otettiin valokuvat valokuvaaja Michael Ekblomin toimesta

Gangsteri asu




Pitihän gangsterilla olla myös ase, kaivelin poikien laatikoita ja löysin vesipyssyn. Ja jostain projektista oli jäänyt mattamustaa maalia. Maalattuani pyssyn mustaksi totesin sen olevan aivan liian oikean näköinen, joten koristelin sen vielä punaisella glitterillä.

vesipyssy

pyssy maalattuna


tuunattu pyssy


Pitihän asusteet ja korutkin olla asun väreihin sopivat joten tein myös ne itse:







Tässä kuvat asusta mistä tein hameen:

Minä omissa 30 vuotis juhlissa

 Kyllä sitä on muuttunut aika paljon tässä yli kymmenen vuoden aikana. Asu oli kaksiosainen, joten nyt tähän projektiin tuli käytettyä vain hameosa.















Tässä lopputulos




Bileet olivat aivan huiput💓